Osallistuin tänä kesänä ensimmäistä kertaa kahvipussipunontaleirille. Punontaleiri oli Kahvipussien ihmeet ryn järjestämä neljän päivän leiri Enä-Sepän leirikeskuksessa Vihdissä. Leirille kokoontui 35 innokasta kahvipussipunojaa ympäri Suomen (pari myös Tanskasta asti) opettelemaan uusia punontatekniikoita ja viettämään aikaa yhdessä muiden punojien kanssa.
Leirin ohjelmassa oli erilaisia työpajoja, joista itse olin opettamassa yhtä. Osallistuin myös pariin työpajaan, missä opin uusia tapoja punoa kahvipusseja. Oheisohjelmana oli mm. kahvipussivaihtareita, tarvikemyyntiä, arpajaiset, tehtävärata ja saunomista.
jatkuu mainoksen jälkeen
Omassa työpajassani opetin ruutumyllypunontaa. Se oli monille punojille vielä vähän tuntemattomampi tekniikka, niin valitsin työpajaan osallistujille valittavaksi joko pienen korin tai kassin, jotka kasataan ruutumylly-ruuduista. Ennakkotehtävinä oli kahvipussien leikkaaminen ja taittelu. Työpajassa opeteltiin ruutujen punominen, yhdistäminen sekä reunojen ja reikien viimeistely. Aika perusasiat siis. Ohjeet työpajan tehtäviin voit ladata tästä.
Voit myös katsoa ohjeet videolta:
Oman opetuksen jälkeen osallistuin tähtiporraspunonnan työpajaan. Ennakkotehtävinä työpajassa oli silittää avattuja kahvipusseja pitkiksi levyiksi. Levyt leikattiin 4cm leveiksi suikaleiksi, joiden pituus oli noin 150cm. Lopuksi suikaleet taitettiin pituussuunnassa kahteen osaan, jolloin lopullinen leveys oli 2cm. Ennakkotehtävät aloitin tietysti hyvissä ajoin pari päivää ennen leiriä ja huomasin, että silittäminen ja leikkaaminen olivatkin melkoisen aikaa vieviä työvaiheita. Hyvä siis ettei niihin tarvinnut leirillä enää käyttää aikaa.
Kahvipussit silitetään oikeat puolet vastakkain limittäin asetettuna. Silityslaudan ja -raudan suojaksi kahvipussien alle sekä päälle asetetaan leivinpaperit, jotka estävät muovin sulamisen kiinni työvälineisiin. Kahvipusseja prässätään silitysraudalla (**)-lämmöllä muutaman sekunnin ajan. Sain kahvipussit silittäessä rypistymään hieman, mutta lopputulos oli kuitenkin ihan hienon näköinen. Käytin työhön erilaisia kuviollisia kahvipusseja, joita ei ollut riittävästi omaan työhönsä. Nurjan puolen tein Presidentti -kahvipussien sisäkerroksista, jolloin se oli yksivärinen hopea.
Asettelin kahvipussit takasaumojen reunoista vierekkäin, koska takasaumassa kahvipussin reuna on suora, eikä sitä tarvinnut leikata. Seuraavalla kerralla asetan pussit kuitenkin toisinpäin ylä ja alareunat vierekkäin, jolloin kahvipussilevystä tulee vähän leveämpi. Haluan myös välttää takasaumojen hopeisia ja valkoisia viiruja keskellä pitkiä suikaleita.
jatkuu mainoksen jälkeen
Tähtiporraspunonnassa punoksen kuvioksi muodostuu tähtiä tai porraskuvio riippuen punontaan käytettävien suikaleiden väreistä. Itse valitsin työhön kuitenkin sen verran sekalaisia kahvipusseja, että koriini ei muodostunut oikein mitään tunnistettavaa kuviota. Tämä vaati hieman erilaista sopeutumista ohjeiden tulkintaan, kun punonnassa ei pystynytkään seuraamaan tähtikuvion syntymistä. Alkukankeuden jälkeen punonta alkoi kuitenkin sujua hyvin, eikä kuvioiden puute lopulta häirinnyt tekemistä kovin paljon. Lopputulos oli melko värikäs ja ainakin uniikki kori.
Tähtiporrastyöpajan jälkeen aloin jo suunnitella uusia projekteja ja erilaisia muotoja, joita tällä tekniikalla voisi punoa. Etenkin ilman tähti-tai porraskuviota muotojen kanssa voi käyttää enemmän luovuutta säännöllisen kuusikulmion sijaan.
Toisena työpajana osallistuin pienen kynäkorin punontaan. Kori punottiin vinopunonnalla ja erikoisuutena pohjaan tehtiin normaalista poikkeavat kulmat. Käytin työhön tähtiporrastyöpajasta jääneitä silitettyjä suikaleita, kun en ollut tehnyt sitä varten taiteltuja ja teipattuja suikaleita. Ainakin punonta oli helppoa näillä silitetyillä suikaleilla, jotka olin leikannut 2cm leveiksi tätä työtä varten. Suikaleiden pituus oli noin 80cm ja niitä oli yhteensä 8kpl. Videolta voit katsoa ohjeen tämän korin punontaan.
Punontaleiri oli kokemuksena erittäin miellyttävä (myös Nalle tykkäsi). Oli kiva päästä tutustumaan muihin punojiin ja haastamaan itseään opettelemalla uutta. Leirillä oli mielestäni sopivasti ohjelmaa, mutta myös hyvin omaa aikaa ja vapautta valita, mihin kaikkeen haluaa osallistua. Tietysti oli myös mahtavaa, kun sai olla monta päivää miettimättä että mitä tänään syötäisiin, kun joku muu oli tehnyt sen työn leiriläisten puolesta. Lopuksi vielä pieni video leirimatkan tunnelmista!